Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Eduard Kotšergin pakeni Omskin alueella sijaitsevasta, kansanvihollisten lapsille tarkoitetusta lastenkodista, jonne oli joutunut isänsä teloituksen ja äitinsä vangitsemisen jälkeen. Hänen tavoitteenaan oli palata Leningradiin ja etsiä äitinsä. Pakomatka halki Neuvostoliiton kesti yli kuusi vuotta.
Muistelmateoksessaan Risteillä ristityt Kotšergin kertoo uskomattoman selviytymistarinansa. Hän kuvaa järjestelmän tuottamia orpoja, joiden kohtalona oli kasvaa lapsille huonosti soveltuvissa oloissa, ja piirtää ruohonjuuritason kuvaa toisen maailmansodan jälkeisestä Neuvostoliitosta, jossa valtavat ihmismassat olivat liikkeellä joukkojen palatessa rintamalta ja evakuoitujen pyrkiessä kotiseuduilleen.
Ennen kirjailijanuraansa Kotšergin (s. 1937) tunnettiin kuvataiteilijana ja Tovstonogovin suuren draamateatterin päälavastajana, mistä ansioistaan hänelle on myönnetty Venäjän kansantaiteilijan arvonimi ja hänet on valittu Venäjän taideakatemian täysjäseneksi.
Ilmestyessään vuonna 2009 Risteillä ristityt herätti runsasta huomiota Venäjällä. Teos muun muassa voitti ensimmäisenä ei-fiktiivisenä teoksena Venäjän arvostetuimpiin kuuluvan Natsionalnyi bestseller -kirjallisuuspalkinnon sekä Sergei Dovlatov -palkinnon.
Suomentanut Tuukka Sandström.
