Moni tuntee venäläiset klassikot, mutta millaista on venäläinen nykykirjallisuus? Suomentaja ja kustantaja Tuukka Sandström esittelee kiehtovia nykykirjailijoita ja kertoo venäläisen kirjallisuuden suomentamisen haasteista.
Ti 16.10. klo 18.30–20.00.
Haminan kirjaston Kasper-sali, Rautatienkatu 8, Hamina.
Idiootin kustantaja, suomentaja Tuukka Sandström on saanut Raija Rymin -kääntäjäpalkinnon. Palkinto myönnettiin ansiokkaasta venäläisen kirjallisuuden suomennostyöstä.
Palkinnon myöntää Helsingin yliopiston Raija Rymin-Nevanlinnan rahasto. Idiootin muista suomentajista palkinnon on aiemmin saanut Pauli Tapio.
Idiootti on mukana 14. syyskuuta 2018 Runouden rajoilla -festivaalin yhteydessä järjestettävässä kirjamyyntitapahtumassa Hamina Bastionissa. Myyntiaika on 17.00–22.00. Vielä ennen kymmentä ehtii siis käydä iltalukemista ostamassa.
Vuonna 1945 kahdeksanvuotias Eduard Kotšergin pakeni Omskin alueella sijaitsevasta, kansanvihollisten lapsille tarkoitetusta lastenkodista, jonne oli joutunut isänsä teloituksen ja äitinsä vangitsemisen jälkeen. Hänen tavoitteenaan oli palata Leningradiin ja etsiä äitinsä. Pakomatka halki Neuvostoliiton kesti yli kuusi vuotta.
Muistelmateoksessaan Risteillä ristityt Kotšergin kertoo uskomattoman selviytymistarinansa. Hän kuvaa järjestelmän tuottamia orpoja, joiden kohtalona oli kasvaa lapsille huonosti soveltuvissa oloissa, ja piirtää ruohonjuuritason kuvaa toisen maailmansodan jälkeisestä Neuvostoliitosta, jossa valtavat ihmismassat olivat liikkeellä joukkojen palatessa rintamalta ja evakuoitujen pyrkiessä kotiseuduilleen.
Ennen kirjailijanuraansa Kotšergin (s. 1937) tunnettiin kuvataiteilijana ja Tovstonogovin suuren draamateatterin päälavastajana, mistä ansioistaan hänelle on myönnetty Venäjän kansantaiteilijan arvonimi ja hänet on valittu Venäjän taideakatemian täysjäseneksi.
Ilmestyessään vuonna 2009 Risteillä ristityt herätti runsasta huomiota Venäjällä. Teos muun muassa voitti ensimmäisenä ei-fiktiivisenä teoksena Venäjän arvostetuimpiin kuuluvan Natsionalnyi bestseller -kirjallisuuspalkinnon sekä Sergei Dovlatov -palkinnon.
Julkkarit perjantaina 30. syyskuuta Ruslaniassa (Bulevardi 7, Helsinki)!!!
Neljäs Dovlatov-suomennos!
Boris Alihanov on epäonnistunut kirjailija, rahaton ja umpikujassa. Sensuuri ei hyväksy hänen teoksiaan. Hänen vaimonsa aikoo muuttaa Amerikkaan. Ja lisäksi hän on juoppo. Puškinin kotikartano, ulkomuseo, tarjoaa töitä. Boris lähtee oppaaksi venäläisyyden ytimeen…
Ensimmäisestä ryypystä voin kieltäytyä ongelmitta. Mutta lopettaa en osaa. Moottori on hyvä, mutta jarrut reistailevat.
Sergei Dovlatov (1941–1990) on venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle. Neuvostokriittinen kirjailija ei saanut kotimaassaan julki kuin kaksi novellia. Viranomaisten painostama kirjailija emigroitui vuonna 1978 Yhdysvaltoihin, jossa hänen kirjallinen uransa lähti nousuun. Ulkomuseo perustuu Dovlatovin kokemuksiin Mihailovskojen Puškin-museon oppaana. Alueella on nykyisin myös Dovlatov-museo.
7. lokakuuta Helsingin Dubrovnikissa julkistetaan venäläisen toimittaja-kirjailijan ja toisinajattelijan Artemi Troitskin uutuuskirja Venäläinen karmageddon (Into).
Alkulämmittelynä (kello 19-19:30) minä, Martti Anhava ja Tintti Klapuri keskustelemme venäläisen nykykirjallisuuden yhteiskunnallisuudesta. Otsikkona on ”Näemmekö venäläistä Venäjältä?”, ja tarkoitus on puhua vähän muustakin kuin Putinista.
Keskustelun jälkeen Troitskin haastattelu, jonka jälkeen mies heittää dj-setin kovinta venäläistä rokkia. Lopuksi Mihail Borzykinin (Televizor) soolokeikka.
…meitä odottavat polttavat päivät, kärventävä helle. On alkanut jo kuumottaa. Eivät nämä vielä ole helvetin lieskoja, mutta eivät enää eilisen aurinkoisen päivän säteitäkään. Meitä saartavassa henkisessä tyhjyydessä me etsimme Tolstoin varjoa.
Esseisti ja runoilija Vladimir Jermakov (s. 1949) kirjoittaa Tolstoista ja Brodskista, Dovlatovista ja Vysotskista, Venäjän ideasta ja ulkoavaruuden olennoista. Historia karttanaan ja kirjallisuus kompassinaan hän suunnistaa nykyisyyden autiomaassa. Vladimir Jermakovin esseissä venäläisen humanismin perintö elää.
Tuntematon soittaja kertoo miehelle, että hänen vaimonsa synnyttämä lapsi ei ole hänen. Mies pakkaa matkalaukkunsa. Ennen kuin hän ehtii lähteä, vaimo viedään ambulanssilla sairaalaan. Äkkiä hän on yksin viikon vanhan vauvan kanssa…
Sisältää myös kertomukset Eräs älykkö istahti tielle ja Ljubka.
Dina Rubina (s. 1953) on venäjänkielisen kirjallisuuden kiintotähti, joka syntyi ja kasvoi Uzbekistanin Taškentissa. Hän julkaisi ensimmäisen novellinsa vain 16-vuotiaana. Nykyisin Israelissa elävän Rubinan teoksia on käännetty yli 30 kielelle, palkittu ja filmatisoitu. Kaksiosainen sukunimi on ensimmäinen suomennos häneltä.
Idiootti julkaisee syyskuun lopussa kaksi venäjästä suomennettua kirjaa. Ne ovat:
Dina Rubina, Kaksiosainen sukunimi
Suom. Tuukka Sandström
Israeliin emigroitunut Dina Rubina (s. 1953) on Venäjän suosituimpia kirjailijoita. Rubinan teoksia on käännetty yli 30 kielelle mutta ei aiemmin suomeksi. Kaksiosainen sukunimi on pienoisromaani miehestä, joka jää yksin hoitamaan vaimonsa syrjähypystä syntynyttä poikaa. Kirja sisältää myös kertomukset Eräs älykkö istahti tielle ja Ljubka.
Vladimir Jermakov, Tolstoin varjo. Ahdistuksen ja toivon esseet
Suom. Marja-Leena Mikkola
Orjolissa asuva Vladimir Jermakov (s. 1949) on tullut suomalaisille kirjallisuudenharrastajille tutuksi Parnassossa ja Kritiikissä julkaistuista esseistään. Jermakovin teksteissä luennat klassisesta ja uudemmasta venäläisestä kirjallisuudesta laajenevat historiaa, yhteiskuntaa ja metafysiikkaa koskeviksi pohdinnoiksi.
Molemmista kirjoista ja kirjailijoista on luvassa laajemmat esittelyt kuluvan kuun aikana. Pysykää kanavalla!