Esseisti Vladimir Jermakov (s. 1949) on poikkeuksellinen viime vuosina suomennettujen venäläisten asiaprosaistien joukossa. Jermakov ei ole päivänpoliittisten käänteiden raportoija tai skandaalinkäryinen kohukirjailija. Uutisvirran sijaan Jermakov tutkii kulttuurin pohjavirtauksia sekä yksittäisiä kirjailijoita, joiden tuotantojen ja elämänkohtaloiden kautta hän lähestyy Venäjän historian ja nykyisyyden kipupisteitä.
Yksityishenkilönä Jermakov on syrjäänvetäytyvä. Hän elää Orjolissa Moskovan lounaispuolella ja poistuu kotikaupungistaan harvoin. Kirjailijana hän ei kuitenkaan ole nurkkapatriootti vaan laajalti lukenut humanisti, joka tuntee syvällisesti sekä venäläisiä että läntisiä ajatteluperinteitä. Hänen tyylirekisterinsä on laaja, ja vakavista aiheista huolimatta teksteissä välähtelee myös erikoinen huumori ja villi ironia.
Suomennetut teokset
Tolstoin varjo. Ahdistuksen ja toivon esseet. Suom. Marja-Leena Mikkola. Idiootti 2015.