Sergei Dovlatovin Meikäläiset on loppuunmyyty eikä siksi ole tällä hetkellä tilattavissa Idiootin verkkokirjakaupasta. Uusi painos on viivästynyt kustantamosta riippumattomista syistä mutta tulee kevään aikana. Tarkka ilmestymisaika selviää myöhemmin.
Matkalaukkua sen sijaan on yhä saatavilla.
Päivitys. Uusi painos ilmestyy viikolla 7.
Toimittanut Tšuner Taksami. Suomentanut Anni Lappela. Kuvittanut Varpu Eronen.
Missä asuvat ikuiset ihmiset, jotka ratsastavat satuloiduilla jäniksillä? Kuka on hirmuinen Karaty-kaani, joka pelaa shakkia päistä? Entä tiedätkö, miksi hirvellä on pitkä naama? Tai miksi kamelilla ei ole sarvia?
Siperian kansojen satuja tuo ensimmäistä kertaa suomenkielisen lukijan ulottuville monien Venäjän alkuperäiskansojen myyttejä ja taruja. Mahtavat urhot, viisaat eläimet ja arvoitukselliset jumalolennot seikkailevat tarinoissa, joiden taustalla välkkyy Siperian lumoava mutta ankara luonto: valtavat tasangot, jylhät vuoret ja tuhansien salaisuuksien taiga.
Kokoelmassa on mukana tarinoita tofalareilta, tuvilta, dolgaaneilta, kalmukeilta, altailaisilta, šooreilta, jakuuteilta, burjaateilta ja hakasseilta. Monet näistä kansoista ovat niin pieniä, etteivät lapset tai lasten vanhemmatkaan ole kenties koskaan aiemmin tienneet niiden olevan olemassa. Mutta ne ovat. Ja kenties ikuiset ihmisetkin ovat…
Ilmestyy 4. maaliskuuta.
Alunperin lokakuussa ilmestyväksi ilmoitetun Siperian kansojen satuja -teoksen julkaisu siirtyy vuodenvaihteen yli. Uusi ilmestymisaika on helmikuu 2013.
Lykkäyksen syy on yksinkertaisesti se, että teoksen viimeistely on vienyt odotettua enemmän aikaa. Emme halua pukata ulos puolivalmista kirjaa, oli tulossa sitten joulumyyntiaika eli ei. Hyvä kirja pitää tehdä huolellisesti alusta loppuun!
Siperian kansojen satuja on toimittanut Tšuner Taksami, suomentanut Anni Lappela ja kuvittanut Varpu Eronen.
Sartakpai karjahti kuin karhu ja paiskasi kivet turkkinsa helmoista. Adutši ja Oimok pelästyivät Sartakpain vihaa niin, että muuttuivat harmaahanhiksi ja lensivät Tšuja-jokea ylös.
Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pohditaan tiistaina 9. lokakuuta kello 13, mikä erottaa Suomea ja Venäjää. Siperian kansojen satuja suomentanutta Anni Lappelaa ja Dovlatovia suomentanutta Pauli Tapiota haastattelee professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.
Sunnuntaina 9.9. klo 18 Cafe Mascotissa
(Neljäs linja 2, Helsinki). Vapaa pääsy.
Tervetuloa keskustelemaan arjen kumouksellisista potentiaaleista uunituoreen kirjan tiimoilta!
Tiedossa paitsi puhetta ja pörinää, myös musiikkinumeroita ja muuta ohjelmaa.
**
Jotta voisi elää ja toimia toisin, on nähtävä toisin. Väen tunto etsii aistimelliseen, henkilökohtaiseen, ruumiilliseen ja kokemukselliseen sisältyviä kumouksellisia potentiaaleja. Se tutkii esteettisen ja poliittisen yhteyksiä, hakee tuoreita ja unohtuneita näkökulmia, joiden kautta todellisuus voisi hahmottua toisella tavalla. On löydettävä murtuma, josta näkyy uusi tulevaisuus.
Teoksen kirjoittajat: Franco ”Bifo” Berardi, Antti Filppu, Jonimatti Joutsijärvi, Maija Korhonen, Solja Kovero, Vesa Kyllönen, Jukka Liukkonen, Olli-Pekka Moisio, Teemu Mäki, Antti Nylén, Mika Pekkola, Pontus Purokuru, Maaria Pääjärvi, Antti Salminen, Ville-Juhani Sutinen, Jaakko Yli-Juonikas.
Torstaina 6.9. klo 18 Vastarannan Kiiskessä
(Runeberginkatu 26, Helsinki). Vapaa pääsy.
kun piikki oli auki
kyllä kavereille kelpasi
liihottivat ympärilläni
hyvässä nosteessa
kuin euforinen enkelparvi…
Tervetuloa juhlistamaan Markku Aallon neljännen runokokoelman julkaisua!
Ohjelmassa mm. runonlausuntaa, runojen ääneen lukemista ja ns. lavarunoutta. Myöhemmin illalla Markku avaa sydämensä kuin purkillisen sikanautaa.
Vapaa sisäänpääsy, ulospääsystä ei tietoa. Piikki aukeaa vain, jos Markulta karkaa juhlahumussa mopo pahasti käsistä.
Syksyn uusia kirjoja esitellään lauantaina 1. syyskuuta Tampereella Työväenkirjallisuuden päivä -tapahtumassa.
Klo 11.30 Työväentalon lava, Työväenmuseo Werstas, 2 krs.
Arjen kumouksellisista potentiaaleista.
Väen tunto -esseekokoelman toimittajat Vesa Kyllönen ja Mika Pekkola sekä teokseen kirjoittaneet Antti Salminen ja Antti Filppu keskustelevat aistimelliseen, henkilökohtaiseen, ruumiilliseen ja kokemukselliseen sisältyvistä kumouksellisista potentiaaleista.
Klo 15.15 Työväentalon lava, Työväenmuseo Werstas, 2 krs.
Absurdi Venäjä.
Keskustelijoina Pauli Tapio, DJ Stalingrad ja Antti Rautiainen. Suomentaja Pauli Tapio kertoo, miksi Sergei Dovlatovin mielestä absurdi oli ainoa ase neuvostovaltaa vastaan. Uusi Dovlatov-suomennos Matkalaukku on ensimmäistä kertaa myynnissä tässä tilaisuudessa, mutta muista myös keväällä ilmestynyt Meikäläiset. Tampereelta turvapaikan saaneen DJ Stalingradin Eksodus (Into 2012) on omaelämäkerrallinen kuvaus rajusta todellisuudesta 2000-luvun Venäjällä. Antti Rautiaisen Planeetan suurin ja viilein – Tositarinoita Venäjältä (Into 2012) kertoo, kuinka Villissä idässä asiat hoidetaan omalla tavalla.
**
Tänään 23.8. allekirjoittanut on muuten Helsingissä Glorian yössä kirjoja myymässä. Uudet kirjat eivät vielä näihin pippaloihin ehtineet, mutta vanhoja hyviä on tarjolla edulliseen hintaan.
Toimittanut Tšuner Taksami. Suomentanut Anni Lappela. Kuvittanut Varpu Eronen. Ilmestyy lokakuussa.
Kuka on hirmuinen Karaty-kaani, joka pelaa shakkia päistä? Missä asuvat ikuiset ihmiset, jotka ratsastavat satuloiduilla jäniksillä? Entä tiedätkö, miksi hirvellä on pitkä naama? Tai miksi kamelilla ei ole sarvia?
Näihin ja moniin muihin hyödyllisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksiin vastaa Siperian kansojen satuja, joka ensimmäistä kertaa tuo suomenkielisen lukijan ulottuville lukuisten Venäjän alkuperäiskansojen myyttejä ja satuja.
Teoksessa on mukana tarinoita tofalareilta, tuvilta, dolgaaneilta, kalmukeilta, altailaisilta, šooreilta, jakuuteilta, burjaateilta ja hakasseilta. Monet näistä kansoista ovat niin pieniä, etteivät lukijat ole kenties koskaan aiemmin edes kuulleet niiden olevan olemassa. Mutta ne ovat. Ja kenties ikuiset ihmisetkin ovat…
Ilmestyy syyskuun ensimmäisenä päivänä.
Voimmeko enää elää näin? Onko muuta vaihtoehtoa kuin elää näin?
Aikakauttamme luonnehtivat oudot paradoksit. Ympäristöön ja talouteen liittyvät kehityskulut näyttävät vievän meitä kohti maailmanlaajuista katastrofia, mutta samanaikaisesti vaikuttaa mahdottomalta muuttaa talousjärjestelmää tai suhdettamme luontoon. Unelmoimme vauraudesta ja vapaudesta, mutta arkeamme hallitsevat stressaava työ ja kuluttamisen pakko.
Jotta voisi elää ja toimia toisin, on nähtävä toisin. Väen tunto etsii aistimelliseen, henkilökohtaiseen, ruumiilliseen ja kokemukselliseen sisältyviä kumouksellisia potentiaaleja. Se tutkii esteettisen ja poliittisen yhteyksiä, hakee tuoreita ja unohtuneita näkökulmia, joiden kautta todellisuus voisi hahmottua toisella tavalla. On löydettävä murtuma, josta näkyy uusi tulevaisuus.
Teoksen kirjoittajat
Franco ”Bifo” Berardi (s. 1948) on aktivisti ja teoreetikko.
Antti Filppu (s. 1979) on antropologi, vaihtoehtojournalisti ja runoilija.
Jonimatti Joutsijärvi (s. 1984) on runoilija ja kriitikko.
Maija Korhonen (s. 1985) on roolipelaaja.
Solja Kovero (s. 1982) on aktivisti ja filosofianopiskelija.
Vesa Kyllönen (s. 1983) on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Jukka Liukkonen (s. 1983) on kuvataiteilija, aktivisti ja tulevaisuudentutkija.
Olli-Pekka Moisio (s. 1972) on tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori ja dosentti.
Teemu Mäki (s. 1967) on taiteilija, kuvataiteen tohtori ja professori Aalto-yliopistossa.
Antti Nylén (s. 1973) on esseisti ja suomentaja.
Mika Pekkola (s. 1979) on kirjailija, filosofian tohtori ja tutkija.
Pontus Purokuru (s. 1987) on toimittaja.
Maaria Pääjärvi (s. 1978) on kriitikko ja kirjallisuudentutkija.
Antti Salminen (s. 1983) on kirjallisuudentutkija ja niin & näin -lehden päätoimittaja.
Ville-Juhani Sutinen (s. 1980) on esseisti ja suomentaja.
Jaakko Yli-Juonikas (s. 1976) on kirjailija.
Suomentanut Pauli Tapio. Ilmestyy syyskuussa.
Alkuteos Tšemodan, 1986.
Vain yksi matkalaukku mukanaan Sergei Dovlatov lähtee Neuvostoliitosta. Asetuttuaan New Yorkiin hän työntää laukun kaappiin ja unohtaa sen. Vuosien päästä hän löytää laukun jälleen ja avaa sen: paljastuu omituinen kokoelma tarpeettomia esineitä. Mutta jokaisella niistä on tarina…
Sergei Dovlatov (1941–1990) on venäläisen kirjallisuuden moderni klassikko, jonka teoksia on käännetty yli 25 kielelle. Neuvostokriittinen kirjailija ei saanut kotimaassaan julki kuin kaksi novellia. Vuonna 1978 viranomaisten painostama Dovlatov emigroitui Yhdysvaltoihin, jossa eli kuolemaansa saakka. Lännessä ilmestyivät alun perin myös kaikki hänen teoksensa.
”Hyvä Sergei Dovlatov! Myös minä rakastan sinua.”
— Kurt Vonnegut
Muista myös keväällä ilmestynyt Dovlatov-käännös Meikäläiset, jota on kehuttu mm. Hesarissa, Parnassossa, Kainuun Sanomissa ja Kymen Sanomissa.